Osoittaako kompassin neula sittenkään pohjoiseen?
Kehittämisen yksi perustavaa laatua olevista vaatimuksista on ymmärrys lähtötilanteesta. Tämän päivän moniulotteisessa ja teknologian sekä muutoksen täyttämässä maailmassa tämä tuntuu välillä unohtuvan.
Kiire tulevaisuuteen on niin kova, että unohdat selvittää missä olet nyt. Digitalisaatiokehityksessä tämä teema on usein hyväksytty – ehkäpä jonkinlaisena mustien laatikoiden ja sankarikulttuurin realiteettina. Asiat kyllä selviävät, kun lähdetään liikkeelle – ja sitä paitsi näin on toimittu muuallakin.
Tämä realiteetti näyttää Sinulle kuitenkin karun todellisuuden siinä vaiheessa, kun se uusi ja kiiltävä teknologia integroidaan liiketoimintaan ja vanhaan ympäristöön. Datan eheydessä on haasteita tai prosessin kypsyys ei vastaa järjestelmäohjatun toiminnan vaatimuksia. Tai prosessin toimintaa ohjataankin eri ideologialla, kuin mitä ohjelmisto-koodissa on oletettu. Jokainen organisaatio on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Hikikarpalot nousevat otsallesi.
Digitalisaatiojohtaminen on kuin suunnistusta. Jos huomaat olevasi eksyksissä – tai et vain kovin tarkoin tiedä missä kohtaa karttalehteä taivallat. Mitäs tehdään? Lähdetään juoksemaan sinne, missä on muita ihmisiä ja toivotaan että he tietävät? Onko muita? Etsivätkö he samaa rastia kuin sinä? Osoittaako kompassin neula sittenkään pohjoiseen?
Tilannekuvan ymmärtäminen ja sen jatkuva päivittäminen ovat avaimet hallittuun ja kustannustehokkaaseen kehittämiseen. Se on tärkein yksittäinen tekijä myös tulosten tekemisessä. Kun ymmärrät nykyisen tilanteesi oikein, edellytyksesi hyvällä reitinvalinnalle ovat kunnossa.